Blog Directory — Wil's Domain
Blog Directory — Wil's Domain listaa blogaajien oman ilmoituksen mukaan blogeja eri kategorioihin. Tutustu edublogeihin.
Tämä on pohtiva tutkimusmatka weblogien eli blogien eli verkkopäiväkirjojen tai verkkolokien opetussovelluksiin ja siihen, kuinka niiden avulla voitaisiin toteuttaa ohjausta ja opettamista. Voisiko blogi tuoda iloa, väriä ja oivalluksia oppimiseen? Jos haluat lukea aikajärjestyksessä, aloita tämän sivun alalaidasta. Blogissa aina uusin juttu tulee ylimmäksi.
Blog Directory — Wil's Domain listaa blogaajien oman ilmoituksen mukaan blogeja eri kategorioihin. Tutustu edublogeihin.
EDUCAUSE REVIEW | September/October 2004, Volume 39, Number 5 lehden artikkeli Educational Bloggin, jonka on kirjoittanut Stephen Downes, erittelee blogien opetuskäytön ulottuvuuksia.
Piirtoheittimen no 2/2005 aiheena ovat erityisesti weblogit verkko-opetuksessa.
Ympäristöpolitiikan seurantakurssi järjestetään valtsikassa keväällä 2006 blogiperustaisesti. Meneillään suunnitteluvaihe. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta (siis pari Ihmistä siellä) on ollut innovatiivinen edelläkävijä Suomen opetusrintamalla blogien opetussovelluksien kehittelyissä.
Noteblog on graduaan työstävän Teppo Moision "tutkimuspäiväkirjaan" verrattava julkisten muistiinpanojen tila. Teppo Moisio kertoo Piirtoheittimen numerossa 2/2005 perusteita Noteblogin perustamiselle.
Käveleminen-otsikolla Jere Majava näyttää suuntaa blogien opetuskäyttöön Helsingin yliopistossa.
Pieni käsityönopettaja mietiskelee blogissaan opettamisen ideoita, myös blogien opetuskäyttöä.
Fotothing tarjoaa mahdolliseen ilmaiseen fotobloggaukseen. Havaintopäiväkirjan toteuttaminen valokuvaamalla ja jakaminen koko opintoryhmälle: siinä hyvä sovellus opetuskäyttöön.
Työvälineitä weblogin tekijälle, joka on kiinnostunut sivujensa näkyvyydestä.
Allegheny College: Podcast > tässä mallia siitä, miten podcasting voidaan ottaa käyttöön koulutuksen maailmassa.
Omenatarhablogi � Lyhyt johdatus podcastiin on mainio perustietosivu aiheesta podcasting, toimittanut Ville Säävuori.
|YLE| X-Stage -sivu kertoo podcastingista, joka Ruotsissa on jo huippusuosittua ja rantautumassa Suomeen kesälomakauden jälkeen osaksi radiotoimintaa. Sivuilla lukuisia linkkejä lisätiedon lähteille ja aiheen lyhyeen historiaan. Podcasting sopisi mainiosti myös opiskeluun...
MSN Spaces tarjoaa ilmaisen blogin. Erittäin kiinnostavasti toteutettu valokuva-albumi. Voisi käyttää havaintopäiväkirjan tekemiseen esimerkiksi.
Working Smart: Blogging jutussaan Michael Hyatt (Thomas nelson kustantamon toimitusjohtaja) antaa blogilukijoineen hyviä neuvoja sekä siitä, kuinka blogeja luetaan että myös hyviä vihjeitä blogien kirjoittajille. Opettavainen sivu ja kannattaa tutustua myös muihin Hyattin juttuihin.
Blogs.fi - sivustot lupaavat ominaisuuksia, jotka soveltuvat hyvin myös opetuskäyttöön.
Opettamiseen liittyy paljon hetkessä haihtuvaa puhetta. Näppärät opiskelijat tekevät siitä muistiinpanoja. Minullakin on monta hyllymetriä muistiinpanoja opettajan puheista. On tärkeää tehdä muistiinpanoja ja tehdä niitä itse. Mutta veikkaan, että hyvin harva opiskelija tekee opiskeluun ohjaavasta puheesta muistiinpanoja tai siitä, kun opiskelija kysyy jotain opiskeluun liittyvää ja opettaja vastaa. Se on haihtuvaa keskustelua, josta varsinkin poissaolijat jäävät paitsi. Se on tärkeä osa sitä antia, jonka vuoksi luennoilla on mielekästä käydä. Blogi opetuskäytössä on esimerkiksi hyvä väline liimata haihtuvaa ohjauspuhetta verkkoseinälle: käy ja katso. Vielä parempi, jos tuon puheen muotoilee dialogin muotoon, herätteleväksi pohdituttajaksi: voisiko asia olla näin. Tuon tapaista ohjaavaa dialogia tavoittelin ensimmäisessä filosofian tuutorointiblogissani (nyt myös in English).
John Hiller kirjoittaa 26.2.2002 siitä, How Weblogs Influence A Billion Google Searches A Week. Taustahistoriaa sille, miksi Google osti Blogger.comin ja samalla myös sille, mikä blogeissa on niin viehättävää ja innostavaa yleisemmälläkin tasolla.
Blogilla voidaan toteuttaa monenlaisia pedagogisia malleja. Nyt paljon keskustelussa olevat yhteisölliset työmuodot sopivat hyvin blogityöskentelyyn: ryhmä voi perustaa oman blogin ja jokaista julkaistua juttua voi kommentoida. Blogeja voi linkittää keskenään ja blogien välillä voi kehitellä yhteisesti jotakin teemaa eri näkökulmista.
Podcasting: wikipedia selvittää, mitä podcasting tarkoittaa. Digitaalisia tallenteita voidaan siirtää jakeluun lähes yhtä helposti kuin tekstejä. Ääni liittyy osaksi blogia. Verraton mahdollisuus laajentaa nopeaa ja helppoa opetuksen tukimateriaalin tarjontaa. Sopii myös opitun esittämiseen. Lisää tilaa luovuudelle. Teachnology-blogi opastaa opettajia hyödyntämään podcastingia opetuksessa. Eräs tutustumisen arvoinen työskentelyfoorumi on: On The Cutting Edge-ucation.
Kuolema.fi on weblogi, joka kertoo YLE Radio 1:n todellisissa tarinoissa esitetyn saman nimisen radiodokumentin syntymisestä. Blogi kietoutuu osaksi esitystä. Voit kuunnella blogin sivuilla olevia äänitiedostoja. Ääni palaa välillä blogiin. Blogi esittää prosessin osasia. Se avaa tarttumapintoja prosessiin. Kuulija voi kysyä, kommentoida tai lukemalla syventää kuulemaansa. Aineistoa voisi sinällään käyttää esimerkiksi ET:n, folosofian, uskonnon tai äidinkielen oppimateriaalina.
Weblog toimii Internet-selaimen avulla. Joihinkin weblogihin juttuja voi lähettää myös sähköpostilla tai kännykällä (katso esimerkiksi Lifeblog). Weblogien ideologisia juuria voisi kuvata aatteena, joka perustuu vapaaseen, ei-kaupalliseen, henkilökohtaiseen ja verkkojen yhdistämään nörttihippiliikkeseen. Ensimmäiset sovellukset syntyivät innostuneiden yksittäisten ihmisten tai pienryhmien työn tuloksena. Idea ja aate levisivät globaalina innovaationa kuin tuli kuivassa heinikossa. Weblogit ovat yleensä ilmaisia. Osa sisältää mainoksia. Tässä käyttämäni Blogger kasvoi muutamassa vuodessa muutaman kaverin harrastuksesta niin merkittäväksi yritykseksi, että viime vuoden lopulla Google osti sen. Blogger sisältää hyvin vähän mainoksia.
Weblogien historia lähti liikkeelle teksteistä ja linkittämisestä. Nämä muodostavat edelleen weblogien ydinsisällön. Ympäristö tarjoaa opetuskäytössä useita mahdollisuuksia sisältöjen viemiseen: opettaja voi laatia kaikki sisällöt, opiskelijoille voidaan antaa tilaisuus kommenttikeskusteluun, opettaja voi laatia osan sisällöstä ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden itse lisätä sekä kommentteja että sisältöjä, opiskelijat voivat itse tuottaa koko sisällön, opettaja ja opiskelijaryhmä voivat kommentoida, voidaan myös pyytää asiantuntijoita tuottamaan aineistoa, linkitysten avulla voidaan koostaa esimerkiksi keskenään vastakkaisia näkemyksiä esittelevä aineisto, joka ohjaa opiskelijoita itse muodostamaan mielipiteensä asiasta, sisältö voi olla myös yksisuuntaista ohjeistusta tai ajankohtaistiedon välittämistä, sisältö voi koostua lyhyesti selostetuista linkeistä. Variaatiomahdollisuuksia on siis hyvin paljon.
Googlen linkkikirjasto listasi tänään 18 opetuskäyttöön laadittua weblogia. Kiinostava poiminta listatuilta sivuilta:
Tutkimustietoa weblogeista löytyy esimerkiksi Googlen uuden tiedeyhteisöihin ja julkaisuihin suuntautuvat Google Scholar -haun avulla.
Globe of Blogs listasi tänään 3222 opetuskseen ja kasvatukseen liittyvää weblogia.
BlogPulse etsii blogeja ympäri maailmaa. Sivuilta voit lukea myös blogaamiseen liittyviä juttuja, muun muassa siitä, kuinka Aasian hyökyaaltoonnettomuus sai blogiyhteisöt toimimaan.
Nokia on tietenkin mukana mobiilin bloggaamisen (tai your-life-logging) markkinoilla. Taas blogi-sanasto karttuu: Lifeblog. Jos rahaa olisi, kokeilisin heti. Opetuskäyttöön voisin kuvitella esimerkiksi kehityspsykologian kurssille tutkivan oppimisen tehtäviä. Ryhmät saisivat tehtäväkseen tutustua lapsiin eri ympäristöissä ja dokumentoida sitä valokuvien ja muistiinpanojen avulla. Sen jälkeen blogin kommentointityökaluilla annettaisiin palautetta toisten havaintopäiväkirjoista ja lopuksi koottaisiin kokemuksista yhteenvetoja, joiden avulla avattaisiin kehityspsykologian teorioita. Voisikohan Nokia lähettää minulle opetuskoekäyttöön pienen kassillisen näitä makeita vermeitä (linkki otsikossa)?
Kirjassa Smart Mobs (linkki otsikossa) sosiologi Howard Rheingold kuvaa uuden mobiilin teknologian ja yhteisöllisen verkkoviestinnän vaikutuksia. Hän nimittää satunnaisia, erilaisten tilanteiden (ad hock) luomia viestintä- ja kohtaamisyhteisöjä nimellä "smart mob." Yhä useammalla ihmisellä on taskussaan viestintäväline, jolla voi ottaa kuvia, kirjoittaa tekstejä, lähettää niitä ja selata verkkosivuja. Verkkosivujen (blogien) avulla toisilleen tuntemattomat ihmiset voivat viestiä keskenään ja muodostaa erilaisia teemaverkostoja. Jokainen smart mobin jäsen on kuin solmu, joka yhdistää viestintäyhteisöä toisiinsa. Rheingold julkaisi 1992 kirjan Virtual Reality, jonka mobiili jatko Smart Mobs on.
Tätä voisi nimittää oppimispäiväkirjaksi: kurkkaa otsikon linkin takaa löytyvää oululaisen Janiika Aaltosen biologian yliopisto-opiskelusta kertovaa blogia.
Tekstivaltaisiin weblogeihin voi liittää kuvia mutta viime aikoina ovat yleistyneet kuvalliseen kerrontaan perustuvat moblogit (kurkkaa otsikon linkkiä). Syttyykö sinulla ideoita siitä, millä tavalla opiskelussa voisi soveltaa moblogia, johon voi lähettää sekä videota että valokuvia kännykällä.
Jokaisen webloguutisen (post) jälkeen on useimmissa julkaisujärjestelmissä mahdollisuus jutun julkaisijan niin halutessa esittää kommentti jutusta. Esimerkiksi tässä käytetty Blogger-järjestelmä antaa julkaisijalle mahdollisuuden valita ensinnäkin se, voiko kommentteja lähettää ja toiseksi se, saako kommentteja lähettää kuka tahansa. Kommenttien lähetysoikeuden voi rajata koskemaan vain järjestelmään kirjautuneita. Olen antanut kenelle tahansa oikeuden kommentoida. Lähetän itse ensimmäisen kommentin tähän juttuun. Liity kokeilujoukkoon eli kommentin ei tarvitse välttämättä olla kovin syvällinen. Tutustu välineeseen!
Ensimmäisen blogini perustin 9.8.2004. Koska valmistauduin seuraavana lukuvuonna opettamaan verkko-opettajia verkkopedagogiikkaan, ajattelin, että voisi olla kiinnostavaa avata verkkopäiväkirjalla auki verkkokurssin suunnitteluprosessia. Kirjoitin muutaman kerran päiväkirjatyylillä siitä, kuinka suunnittelen verkkokursseja ja verkko-opetusta, mutta sitten menetelmä alkoi tökkimään. Ajatusvirtatekstiä tulee liikaa ja siinä on liikaa minämäisyyttä. Eihän sellaista jaksa kukaan lukea. Jätin sivun kuitenkin hautaamatta. Vaikka ällöttää katsoa sitä, se on hyvä vertailupinta seuraaville kehitelmille.
Rebecca Blood on koonnut taustatietoja ja historiakatsausta weblogeista. Hän on alan ammattilainen, joka on muun muassa äskettain julkaissut Weblogien käsikirjan. Historia alkaa vuodesta 1997. Ensimmäisenä nimitystä weblog käytti Jorn Barger vuonna 1997.
KnowNet (otsikossa linkki) on verkkopalvelu, joka tuottaa webratkaisuja yhteisöllisen oppimisen käyttöön sekä kokoaa tutkijoita ympäri maailmaa pohtimaan yhteisöllisen oppimisen menetelmiä verkkomaailmassa. KnowNet yhdistää teknisen websuunnittelun avoimen lähdekoodin julkaisutuotantoon ja sisällöllisiä piirteitä tutkivaan kehitystyöhön (the SIGOSSEE project - a Special Interest Group in Open Source Software for Education in Europe).
Päiväkirja tutkii havaintoja ja ajattelua. Havaintopäiväkirja on tieteellisen tutkimustyön tärkeä väline. Päiväkirja avaa ajattelijalle itselleen näkymän omaan mieleen ja sen prosesseihin. Päiväkirja on kuin tässä-ja-nyt -työmuistin dokumentti: tätä näin, tätä ajattelin. Päiväkirja voi kirjata nopeasti katoavia hetkiä. Olen itse usein harmitellut sitä, kuinka oppimistuokioiden loistavat oivallukset haihtuvat nopeasti tavoittamattomiin. Merkittävä kysymys painuu unholaan. Älykäs ihmetys katoaa menneisyyden hämäriin. Eräs unelmani on, että avoin oppimistapahtumia kirjaava päiväkirja voisi tallettaa ja esittää yhä uudelleen näitä nopeasti ohi kiitäviä oivalluksen hetkiä. Alla kuva omasta päiväkirjastani lukiovuosilta. Tein havaintoja Lutikka-klubin Siikalahden retkeltä Parikkalasta 11.3.1981. Kuvassa Läähättäjän saari. Retkellä opin tunnistamaan pikkulimaskan. Piirsin siitä kuvan päiväkirjaan ja samalla tajuntaani lähtemättömästi.
Kirjoitin kesällä 2004 verkkokäsikirjoitusta verkko-opiskelusta ja törmäsin ensimmäistä kertaa ilmiöön weblogi. Asia ei tietenkään ollut kovin uusi siinä vaiheessa. Selvitän myöhemmin hiukan historiaa. Mutta henkilökohtaisessa opettaja-ohjaaja-historiassani se oli uusi oivallus ja käänne. Ensimmäinen löytämäni weblogi oli Janne Ruohiston (aloitimme aikuiskavatustieteen samalla vuosikurssilla) valtiotieteellisessä tiedekunnassa ylläpitämä sivusto (ei toimi enää), joka kokosi katsauksia aikuiskasvatustieteen kansainvälisistä aikakausjulkaisuista. Hän tiivisti tietoa, tarjosi suoria linkkejä verkkojulkaisuihin ja arvioi omasta näkökulmastaan artikkeleiden ajankohtaisuutta. Tarkemmilla seikkailuilla havaitsin, että suuri osa weblogeista esittelee yksityisten ihmisten yksityisiä ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä ja dokumentoitua arkea. Weblogi voi olla vaikka mitä. Innostuin miettimään, mitä se voisi olla oppimisen maailmassa.