Miksi Google rakastaa weblogeja?

John Hiller kirjoittaa 26.2.2002 siitä, How Weblogs Influence A Billion Google Searches A Week. Taustahistoriaa sille, miksi Google osti Blogger.comin ja samalla myös sille, mikä blogeissa on niin viehättävää ja innostavaa yleisemmälläkin tasolla.

Weblogin pedagoginen käyttö

Blogilla voidaan toteuttaa monenlaisia pedagogisia malleja. Nyt paljon keskustelussa olevat yhteisölliset työmuodot sopivat hyvin blogityöskentelyyn: ryhmä voi perustaa oman blogin ja jokaista julkaistua juttua voi kommentoida. Blogeja voi linkittää keskenään ja blogien välillä voi kehitellä yhteisesti jotakin teemaa eri näkökulmista.

Mitä sitten itse tavoittelen tällä hetkellä blogin opetuskäytöllä? Filosofian tuutorointiblogini tavoitteena ovat aktivointi, dialogisuus ja kriittisen ajattelun herättäminen. Aktivoiva opetus, dialogipedagogiikka ja kriittinen pedagogiikka voisivat mielestäni antaa tavattoman paljon verkkomaailmaan. Usein kyllä kuulen, että ÄH nyt sinä olet taas niin filosofinen, kun otan tämän asian esille. Jokainen opettaja löytää omat innostuksen lähteensä. Minä pidän siitä, että asioita ei selvitetä lopullisesti, että jotain jätetään auki, että ristiriitaisiä näkökohtia tuodaan esille, että opettaja ei esitä ainutta totuutta, että opiskelijoiden ajattelulle tulee tilaa (että se otetaan todesta). Ei näiden periaatteiden tarvitse olla kovin suuria muutoksia esitystyylissä. Kysymys saattaa riittää tai se, että asiaa kehotetaan pohtimaan itse tai annetaan eri tavalla asiaan suhtautuva aineisto tutustumista varten.

Rebekka Blood korostaa blogi-maailman demokraattisuutta ja mielipiteen vapautta. Blogit innostavat keskusteluun ja kannanottoon. Nykymaailmassa vallitseva hajuton-mauton-väritön järjellis-rationaalinen tulos-ja-ulos koulutusmalli kaipaa rinnalleen mahdollisuuksia ja tilaa ajatella toisin, etsiä erilaisia tapoja toimia, kehitellä omaa näkemystä. Vaikka sitten päädyttäisiinkin siihen, että nykyinen käsityksemme hyvästä ja oikeasta tiedosta on hyväkstyttävä ja kelvollinen, tuo ajatteluprosessi on mielestäni tärkeä. Blogi voi opetuskäytössä toimi esimerkiksi oppikirjan (kiista)kumppanina, se voi virittää ajattelemaan vaihtoehtoja ja opettaa herkullista epäilyä. Vanhanaikaista ajattelua? Kenties, mutta sopii minulle :D

Pidän tärkeänä myös vaihtoehtoisten polkujen rakentamista; sitä, että opiskelija voi jollakin lailla itse määritellä mitä tekee, mihin tutustuu ja millä tavalla. Silti työskentelyllä voi olla yhteiset, kaikille samat puitteet. Ohjauksessa toimiva blogi voi koota ja levittää vaihtoehtoja. Esimerkiksi filosofian tuutorointiblogin avulla pystyin jakamaan opiskelijoiden omia ideoita ja motivointikeinoja eteenpäin.

Blogi on nopea ja vaivaton. Kun tekniikan on kerran oppinut, uuden jutun lisääminen käy yhtä nopeasti kuin sähköpostin kirjoittaminen. Blogi on myös halpa. Opetuskäytössä vaivattomuudella ja edullisuudella on merkitystä. Monet opetussovellukset ovat jääneet hankkimatta tai käyttämättä raskaan toteutuksen ja painavan kustannuksen vuoksi. Blogissa on himppunen Linux-henkistä Easy-pedagogiikkaa. Vapautta luoda ja toteuttaa. Värit, kuvat ja linkityksen avulla äänet, videot ja animaatiot yms. ovat käytössä.

Podcasting

Podcasting: wikipedia selvittää, mitä podcasting tarkoittaa. Digitaalisia tallenteita voidaan siirtää jakeluun lähes yhtä helposti kuin tekstejä. Ääni liittyy osaksi blogia. Verraton mahdollisuus laajentaa nopeaa ja helppoa opetuksen tukimateriaalin tarjontaa. Sopii myös opitun esittämiseen. Lisää tilaa luovuudelle. Teachnology-blogi opastaa opettajia hyödyntämään podcastingia opetuksessa. Eräs tutustumisen arvoinen työskentelyfoorumi on: On The Cutting Edge-ucation.